Kai Noramies
”Taiteeni perusviesti on henkisen sanoman välittäminen. Näin aineeseen liittyvän, tiedon jatkumoa merkitsevän DNA-koodin vastapainona henkisen koodin, joka parhaimmillaan näkyy lapsessa. Tämän ajatuksen välittäminen taiteen kautta on taiteeni syvin tarkoitus.”
K.N. 1976
Helsinkiläinen kuvanveistäjä Kai Noramies (1918-1976) oli taidemaalari, piirtäjä, kemisti ja filosofi. Hän suoritti taideopintonsa Helsingin yliopiston piirustussalissa ja Vapaassa Taidekoulussa. Hän toimi 1950-60 luvuilla Suomen Kuvanveistäjäliiton edustajana Työväen sivistysliitossa ja Valtion kuvataidetoimikunnan jäsenenä vv. 1958-61. Noramies oli Suomen Taiteilijaseuran ja Kuvataideseniorien jäsen. Taiteestaan hän loi oman taidefilosofiansa, missä taide ja kemia kohtaavat. Kemistinä hän kehitti uusia maalaus- ja kuvanveistotekniikoita. Kai Noramies toimi elintarvikekemistinä OTK:n keskuslaboratoriossa vv. 1948-1966.
Noramies osallistui lukuisiin näyttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän sai tunnustusta taiteestaan Suomessa, Ranskassa, Italiassa, Australiassa ja Bulgariassa. Hänet palkittiin taidesaavutuksistaan Rooman Taideakatemian myöntämällä Tommaso Campanellan mitalilla 1970. Osallistuminen Kuvataideseniorit ry:n järjestämään näyttelyyn Helsingin Taidehallissa 1975 jäi hänen viimeisekseen. Noramiehen töitä ovat hankkineet kokoelmiinsa lukuisat suomalaiset yritykset, monet yksityiset ihmiset, kotimaiset ja ulkomaiset taiteen keräilijät, sekä taidemuseot esim. Helsingin taidemuseo HAM, Tampereen taidemuseo ja Didrichsenin taidemuseo. Hän voitti kuvanveisto- ja maalauskilpailuja, joista merkittävin on Nuorten leikki Helsingissä.
Lähde: Wikipedia.org
Nuorten leikki kuvaa ajatusten syntyä, elämän etsintää ja voittajan iloa. Jalusta kuvaa DNA-ketjua.
Nuorten leikki 1959, Hollolan puisto, Helsinki 1959, kuvaaja Irina Noramies
Löytäkää meidät – veistossarja, 27 toisiinsa liittyvää pronssiveistosta
Valmistunut vuosina 1965–1975
Kuvaaja Pekka Rötkönen
1. Lapsi, lapsi … 20×22 cm, 1973
2. Lapsi, 16×14 cm, 1965
3. Lapsi, 16×14 cm, 1973
4. Lapsi, 16×14 cm, 1965
5. Lapsi, 16×14 cm, 1965
6. Atomivoiman varjossa, 23×15 cm, 1971
7. Totuuden hetki, 40×14 cm, 1971
8. Kunniavieras, 34×12 cm, 1971
9. Liikkeellelähtö, 24×12 cm, 1972
10. Ulapalla, 44×28 cm, 1972
11. Rukous, 24×12, 1972
12. Satamassa, 41×15 cm, 1972
13. Elämän portti, 42×20, 1971
14. Nuoret rakentujat, 38×17 cm, 1971
15. Laajenevat näkymät 30×17 cm, 1975
16. Estotonta menoa, 34×21 cm, 1971
17. Me kaksi, 22×18 cm, 1972
18. Me kolme, 13×16 cm, 1973
19. Me monet, 27×18 cm, 1972
20. Löytöretkellä, 18×23 cm, 1972
21. Tirkistys tulevaisuuteen, 18×23, 1972
22. Pieni urkuri, 30×11 cm, 1972
23. Valonlähde, 61×11 cm, 1971
24. Katso, 20×10 cm, 1973
25. Hymni lapselle, 19×20 cm, 1971
26. Lapsi, 14×12, 1965
27. Äiti ja lapsi, 28×7 cm, 1971
”Olemme yleismaailmallisen hätätilanteen kynnyksellä. Emme pääse eteenpäin ilman uudistuneita asenteita ja tavoitteita. Me kaksi, me kolme, me monta.”
K.N. Tammisalossa 11.7.1976
Katso video
”Löytäkää meidät – veistossarja on osa suuremmasta kokonaisuudesta. Se on osa suurta unelmaani. Jos se koskettaa Sinua, katsojaa, eikö se silloin ole osa myös Sinua?”
K.N. 1976
Veistossarjan valmistuttua 1975 Kai Noramies kertoi toteuttaneensa taiteessaan sen, minkä takia hän oli syntynyt. Se on hänen testamenttinsa ihmiskunnalle, jotta lapsen ja lapsuuden merkitys ymmärrettäisiin ihmisen koko elämäkaaren perustana ja ihmiskunnan hyvinvoinnin ja rauhan avaimena.
Väestöliitto on antanut Kai Noramiehen Tirkistys tulevaisuuteen pienoispronssiveistoksen Löytäkää meidät sarjasta palkintona suomalaisille henkilöille tai yhteisöille, jotka ovat toimineet menestyksellisesti suomalaisten lasten ja perheiden sekä siihen liittyvän tutkimustyön hyväksi. Palkinnon ovat saaneet mm. psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen, rva Eeva Ahtisaari ja isyystutkija Jouko Huttunen.
Taidehistorioitsija (Dottoressa in Lettere) Meri-Kirsi Koponen on tehnyt lopputyönsä Kai Noramiehen taiteesta Milanon katolisessa yliopistossa v.2003. Italiankielinen pro gradu käsittelee Noramiehen kuvanveistotaidetta ja sen filosofiaa. Koponen on omistanut tutkielmansa isoisänsä Kai Noramiehen muistolle.
Meri-Kirsi Koponen järjesti useita Noramiehen taiteen näyttelyitä Milanossa vv. 2004-2006: Mm. Galleria Artesanterasmossa oli yksityisnäyttely, jossa oli esillä ”Löytäkää meidät” pienoisveistossarja ja ”Apostolit lapsina” grafiikkasarja. Galleria D`Arte Eustachissa oli yhteisnäyttely ja ”Lapsi” veistos osallistui hyväntekeväisyysnäyttelyyn Palazzo dell’Arengariossa.
Valosointu
Osallistuimme Valosointu-teoksella Turun musiikkitalo Fuugan avoimeen taidekilpailuun 2023. Otimme kilpailuun osaa työryhmänä, johon kuului postuumisti kuvanveistäjä Kai Noramies (www.kainoramies.com), kuvataiteilijat Anita Koponen ja Irina Noramies, sekä Studio AICCI (www.aicci.fi), suunnittelijat Päivi Charpentier ja Sauli Koukkari.
Teos koostuu kolmesta osasta: Kai Noramiehen 27 pienoispronssiveistoksesta, sekä valoveistoksesta ja valaisevista teostasoista, joiden suunnittelusta vastasi AICCI.
”Pienissä muutaman kymmenen senttimetrin kokoisissa veistoksissa tapahtuu suuria. Katsoja voi löytää tarinan ihmisyyden elämänkulusta. Veistossarja kuvaa henkistä kasvua, jossa lapsen ja lapsuuden merkitys ymmärrettäisiin ihmisen koko elämäkaaren perustana ja ihmiskunnan hyvinvoinnin ja rauhan avaimena. Kasvu ja musiikki liittyvät tässä veistossarjassa ja myös meidän ihmisten todellisissa kasvutarinoissa ja elämässä monella tavalla yhteen. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen kanava. Taiteen tekeminen ja kokeminen voidaan nähdä kehityksenä, joka pohjustaa tulevaa ja jonka päälle uusi ja tuleva rakentuu.”
– Päivi Charpentier
Kristus ja Apostolit lapsina grafiikkasarja 1976
Grafiikkasarjaan kuuluu yhteensä 13 kuvaa, joista neljä on esillä sivulla.
Kuvaaja Amar Helali
”Tosi taideteos lähestyy uskonnon, filosofian ja tieteen kenttää. Yhtäkkiä siinä on ilmeinen kaiken sisin, pohjimmainen ykseys.”
K.N. 1963
Ajatusten syntyä 1950-luku
Maria, kipsi 45x28x30 cm
Yksin, kipsi 80x20x20 cm
Lähteellä, kipsi, 50x30x33 cm
”Kuvanveisto on elävän tilan, volyymin etsintää. Oikeassa, todessa taideteoksessa yhdistyvät kaikki ulottuvuudet, myös neljäs ulottuvuus, aika. Tilaa hallitsemaan pyrkivä liike siivittää sitä dynaamisesti, sykkien siinä kuin sydän.”
K.N. 1963
Ajatusten löytämistä 1950-luku
Lapsi aika – tilassa, 1950-l, kipsi, 67x36x48 cm
Radar, 1950-l, kipsi, 100x40x23 cm
Aika – tila – avaruus
”Aika – tila elämys perustuu kokemukseen ja sitä kautta näkemykseen. Taide elää meissä silloin, kun se koskettaa. Se vapauttaa meissä uusia alueita. Oppiessamme tästä yhä enemmän, opimme yhä enemmän rakastamaan turhautumatta. Antaminen onkin rikkautta, koska kaikki liittyy kaikkeen ja tavoitteena on kaiken kattava elämä, täyttymystä kohti kulkeva ykseys.”
K.N. 1975
Julkisia teoksia
Gustaf Komppa hautamuistomerkki 1953, graniitti/pronssi, 116x90x146 cm / 128x20x23 cm, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki
Nuorten leikki 1959, pronssi, 339x307x260 cm Hollolan puisto, Vallila, Helsinki
Alttaritaulu Jeesus pelastaa Pietarin 1961, akryyli 160×200 cm Vuoriniemi, sekä Käpylän kirkon Käpykappeli
Alttaritaulu Kristuksen toinen tuleminen 1961, akryyli, 160×200 cm, Ähtärin seurakunta
Kurjet 1961, pronssi 140x97x50 cm, Oulu
OTK.n kasvot 1965, pronssi, 130×202 cm, Helsinki
Lakeus 1966, kupari, 105×405 cm, Seinäjoki
Mitali Jalmari Jaakkola 1960, pronssi, Helsinki
Mitali Rolf B.Berner 1964, Helsinki
Noramies teki 1970-luvulla lukuisia veistos-, piirros- ja maalaussarjoja mm. Biarriz- veistossarja, Kalevala-, Kiitos-, sekä Klovni maalaussarjat.
Kalevala - sarja
Sarjaan kuuluu n. 60 maalausta
Sotka
Ukko Ylijumala
Väinämöinen
Aino
Lapsi ja kantele
”Kalevalan kielen takana on olennaisin meissä, alkusana. Sisäinen sampo synnytti ulkonaisen sammon, joka särkyi löytyäkseen runokielen sisäisestä kielestä ulkonaisen aikarakennelman alta. Oli Väinämöinen, kohtu, aika ja Hetki. Alkuräjähdyksessä särkyivät alkuaineet. Syntyivät olemassaolomme perustat. Uusi jatko tuli ihmisessä alkaen informaatiomolekyyleistä aina suurempiin kokonaisuuksiin asti. Johdatus tänne on se todellinen Kalevalan SAMPO. Kalevalan eepoksessa luovutetaan kantele lapselle, tulevaisuudelle, Kristus ihmiselle.”
Kai Noramies Tammisalossa 21.10.1976
Akvarelleja- ja piirroksia
Graafinen novelli
Margit-sarja, 54 s.
30×21 cm, sekatekniikka
Villen ja vaarin vaellus 45 s.
30×21 cm, sekatekniikka
Etyk-sarja, 50 s. 30×21 cm
Kertomus Sontus-planeetalta s. 106 s. 30×21 cm, sekatekniikka
Noramies piirsi 15 eri aiheista graafista novellia vuonna 1976
”Olemme itse osa luontoa ja kaikki taiteen kautta löydetty uusi liittyy meihin mitä läheisimmin, samoin kuin koko universumiin, jonka eräs pieni osa systeemimme on. Kokonaiskuvamme meitä ympäröivästä avaruudesta, jonka osanen olemme, selkiintyy yhä enemmän. Kierteinen epäsymmetrinen sykkivä aika – tila – ykseys, ilmaisee itseään yhä enemmän. Käsittääkseni informaatiomahdollisuudet molekyylitasolla perustuvat näiden molekyylien kierteiseen, aika – tila pohjaiseen neliulotteiseen rakenteeseen. Entistä enemmän on kiinnitettävä huomio perustaan, siis lapseen sekä kasvuympäristöön ja edettävä siitä aina yhteiskunnan rakenteisiin asti. Sisäinen ja ulkoinen aika – tila on saatava mahdollisimman elämänmyönteiseen ykseyteen. Siinä on tulevaisuuden tehtävä isolla T:llä.”
Kai Noramies
Äiti ja lapsi
Irina Noramies
Perheyhteys
Anita Koponen
Siunaus
Pysähdy hetkeksi ja pyyhi kiire pois kintereiltäsi.
Pysähdy hetkeksi ajattelemaan,
jotta jälkipolvi rakentuisi meitä paremmin rakentamaan,
jottei jo lapsena tukahdutettu luovuus kuristuisi lopullisesti
elämän turhauttavissa kanavissa.
Pysähdy hetkeksi arvioimaan, jottei minän rakentuminen
tapahtuisi toisarvoisten apuvälineitten varassa,
hinnalla millä hyvänsä ja muista piittaamatta.
Pysähdy hetkeksi uudistumaan.
Lähde kanssamme eteenpäin, lähde uudenlaiseen, onnellisempaan maailmaan.
Sillä me olemme yhdessä, me kaksi, me kolme, me monta.
Me olemme löytöretkellä valon lähteellä.
Lapsen äärellä tässä ja nyt.
Pysähdy hetkeksi.
K.N. 1974